Niin siinä sitten kävi että kesken kaiken kiireisimmän joulupaniikkineulomisen aikana alkoivat hampaat reistaamaan.
Kun itku ja burana lakkasivat alkuviikosta toimimasta toivotulla tavalla jouduin ottamaan luurin käteen ja soittamaan sinne kauhujen taloon, eli hammaslääkäriin.
Eilen koitettiin hoitaa hammasta juurihoidolla, mutta kaikki ei toiminutkaan niinkuin piti ja tänään se jouduttiin poistamaan.
Olen tässä univelkoja nukkunut lääkehorteen ihanassa huumassa pois ja ehkäpä jo huomenna puikot taas liitävät. Tai sitten eivät.
Taidan vaipua syvään epätoivoon ja lähden kauppaan sinne niiden muiden epätoivoisten sekaan nauttimaan joulurauhasta ja ystävällisistä kanssaihmisten hymyistä.
No, senpä näkee sitten.